ICT LEADERS FINLANd

Artikkelit

Kummallisia sanoja

tammi 19, 2015 | ARTIKKELIT

Kirjoittajana Reino Myllymäki.

Sain yhdessä Jari Ylisen kanssa syksyllä 2008 ylläpidettäväkseni Tietohallinnon johtamisen käsikirjan, jonka jako lukuihin ei ole meidän eikä edeltäjiemme keskimää vaan peritytyy jostain vuodesta 2004. No, joka tapauksessa yhden luvun nimi on Liiketoimintalähtöinen IT-strategia.

Liiketoimintalähtöinen IT

Kun kirjoitin kaikki tuon luvun artikkelit keväällä 2012, ratsastin tuolla termillä ”liiketoimintalähtöinen IT-strategia”, osittain siksi, että se oli koko luvun nimi ja osittain siksi, että se tuntui muutoinkin hyvältä ajatukselta. Joskushan tehtiin itsenäisiä IT-strategioita, joiden linkki liiketoimintaan ja sen kehittämiseen oli vähäinen tai olematon. Kehitystä syntyi, kun saatiin tuosta IT-strategiasta liiketoimintalähtöinen. Hyvä juttu, vai?

No ei kokonaan. Liiketoimintalähtöinen IT-strategia tarkoittaa sitä, että liiketoiminta keksii asiat ja IT toteuttaa ne. IT-etiikkaseminaarissa kuultua ”IT:n pitää sopeutua liiketoiminnan vaatimuksiin!” -lausahdusta kaikessa karmeudessaan olen siteerannutkin usein.

Liiketoiminnan ja IT:n ”takaisinkytkentää” olen peräänkuuluttanut vuosia. Miten päästäisiin tilanteeseen, jossa IT:n mahdollistamat toimintatapamuutokset saataisiin liiketoiminnan strategioihin? Yksi keino on tehdä trendityötä ja ottaa sen tulokset käyttöön liiketoimintokohtaisen IT:n hyödyntämisstrategian teossa tai suoraan IT-strategian tai liiketoimintastrategian teossa. Yksi keino on Business Relationship Management -toiminnon perustaminen. Ja kolmas oli tietohallintotaustaisen kehitysjohtajan palkkaaminen. Sillä yksin liiketoiminnan ”valopäiden” ts. innokkaiden nuorten johtajien varaan tätä kehitystä ei uskalla laskea.

Liiketoimintayhteistyö

Tästä asiasta keskustellessamme satuin avaamaan Tietohallintomalli-kirjan vuodelta 2012. Siinä on kokonainen luku liiketoimintayhteistyöstä. Luvun nimi jo osoittaa, että kirjanen – ja tietysti koko malli – on tehty tietohallinnon näkökulmasta. Tai siis: mallin tarkoitus on hallita organisaation tietohallintoasioita tietohallinnon sisäisestä näkökulmasta käsin.

Sillä jos tarkoitus olisi hallita organisaation tietohallintoasioita organisaation johdon näkökulmasta käsin, siinä lukisi ”tietohallintoyhteistyö”. Tai: ”liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyö” tai pelkästään: ”yhteistyö”. Mutta ei.

Lisäksi mallista puuttuu Business Relationship Management -näkökulma, joka löytyy sekä ITIListä että CobiTista. Puute ei paranna Tietohallintomallia suhteessa näihin, vaan päinvastoin. On ikävä havaita, että malli on latvasta laho varsinkin, kun sitä koulutetaan massiivisesti julkishallinnolle.

Palveluväylä

Virolaista X-Roadia kuvataan jonkinlaisena toimintoja yhteen kytkevänä tiedon valtatienä, jollainen se jossain määrin Virossa onkin. Viron X-Road käsittääkseni myös käy ronkkimassa tietoja suoraan tietokannoista.

Suomessa palveluväylän kuvaukset kuitenkin muistuttavat pilvessä olevaa tähtimäistä ratkaisua, jossa tähden sakaroista ollaan yhteydessä keskuspisteeseen tietoturvapalvelimien kautta. Tiedontuottajien tietokantoja ei mennä ronkkimaan suoraan vaan ne tuottavat tietopalveluja, joita voi kutsua väylän kautta. Palvelu on siis tavallaan väylän ulkopuolella.

Olisikin parempi, että Suomessa palveluväylää kutsuttaisiin X-Roadiksi, tuntemattomaksi tieksi.